Pääkirkko

Pääkirkon historiaa

Oma kirkko päätettiin rakentaa jo 1700-luvun lopulla. 1780 Pihtipudas oli muodostettu Viitasaaren rukoushuonekunnaksi, ja kun paikkakunnalle saatiin oma pappi, alettiin kiihkeästi toivoa omaa kirkkoa. Kirkon rakentajaksi valittiin talonpoika, kirkonrakentaja Simo Jylkkä. Hän oli yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista. Hän oli syntynyt Kalajoella 1747 ja käytti myöhemmin nimeä Silvén. Vuonna 1783 kirkko oli valmis. Kellotapuli valmistui kahta vuotta myöhemmin. Sama kirkko palvelee edelleen seurakuntaa pääkirkkona. Kirkko on käynyt läpi suurempia kunnostuksia vuosina 1874, 1950 ja 1991.

Alunperin kirkko oli ulkoa vuorattu hyvin karkeatekoisella pystylaudoituksella ja ehkä maalattu punaiseksi. Katto oli tervattu paanukatto. Katonharjalla oli muistin mukaan paanuilla vuorattu käpymäinen hyvin suippo umpinainen tornintapainen laite, ns. "kattoratsastaja". Ikkunat olivat pienet. Sisällä lehtereitä ei ollut lainkaan. Sidehirsissä oli joitakin maalauksia. Saarnatuoliksi oli tuotu Viitasaaren kirkon vanha saarnatuoli. Nykyinen saarnatuoli on keiteleläisen puusepän Paavo Laukkasen tekemä.

Urut

Kirkon ensimmäinen soitin oli urkuharmooni, joka hankittiin v. 1892. Urut saatiin v. 1941 Kangasalan urkutehtaan valmistamana. Niissä oli 16 äänikertaa. Nykyiset urut ovat myös Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1980. Niissä on 18 äänikertaa.

Maalaukset

Alttaritaulun aihe on kirjoitettuna poikkihirressä: "Tulkaa minun tyköni kaikki". Sen on maalannut tamperelainen taiteilija Martta Helminen v. 1925. Siinä kuvataan ihmisiä Jeesuksen ympärillä. Valossa ovat ne, jotka uskovat, etualan varjossa ovat epäilijä ja kieltäjä. Lehterien etuseinien ja katon maalaukset ovat taiteilija Lauri Välkkeen maalaamia vuoden 1950 kunnostuksen yhteydessä.

Kirkon viimeisimmän remontin suunnitteli arkkitehti Matti Leiber. Siinä uusittiin ulkoportaat ja rakennettiin pyörätuoliluiska. Sisätiloihin tehtiin WC-tilat. Keskikupolin katto aukaistiin, että saataisiin valoa lisää ylhäältä. Alttarikaide uusittiin, penkkirivejä harvennettiin ja poistettiin kuoriosan kaide. Alttaritaulu kunnostettiin ja kehykset kullattiin ja ympärille rakennettiin samankaltainen kehysrakennelma, mikä vuoden 1950 remontissa poistettiin. Kaikki kultaukset uusittiin, mm. saarnatuoli ja virsitaulu. Kirkko maalattiin sisältä ja ulkoa.

Ulkomaalauksen suhteen käytiin paljon keskustelua siitä, pitäisikö kirkko maalata punaiseksi, mutta keltainen kuitenkin voitti.

Kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Riitta Pasanen.