Miten kastejuhla menee? - Ennen juhlaa

27.11.2019, 15:17

Kastejuhlan voi järjestää heti kun jaksaa, suosituksen mukaan viimeistään kaksi kuukautta Pienen syntymän jälkeen. Kasteen voi järjestää minä viikonpäivänä tai kellonaikana tahansa, kunhan perheelle, vieraille, papille ja juhlatilaan sopii. Kastejuhlasta voi tehdä omanlaisen. Millainen juhla sopii juuri teille?

 

 

 

Pappi

Mukavinta on, jos kasteen voi toimittaa ennestään tuttu pappi. Jos tällaista perhepappia ei ole tai hän ei pääse tulemaan, pappi pyydetään omasta kotiseurakunnasta. Asia järjestyy soitolla kirkkoherranvirastoon. Hyvissä ajoin ennen kastejuhlaa pappi tulee tapaamaan uuden seurakuntalaisensa perhettä. Silloin sovitaan juhlan yksityiskohdista.

Jos kasteen toimittaa muun kuin kotiseurakunnan pappi, kannattaa sopia, tuoko pappi tilaisuuteen kastekynttilän ja kaste- ja kummitodistukset vai hakeeko Pienen perhe ne ennen kastejuhlaa oman seurakuntansa virastosta.

Kirkossa vai kotona?

Alun perin oli tapana toimittaa kaste seurakunnan jumalanpalveluksen osana. Se on vieläkin mahdollista, mutta useimmiten kaste järjestetään omana juhlanaan joko kirkossa tai kotona. Vierasmäärää ei tarvitse rajata kodin seinien mukaan, sillä usein koko juhlan kahvituksineen voi järjestää kirkolla. Toisaalta Pieni voidaan kastaa myös kotipihan omenapuun alla. Erilaisista vaihtoehdoista on syytä neuvotella kastepapin kanssa.

Yleensä seurakunnan tilat ovat kastejuhlan järjestäjien vapaasti käytettävissä. Jotkin tilat ovat kuitenkin niin suosittuja, että niiden käytölle on asetettu aikaraja. Tila kannattaa varata aina hyvissä ajoin kotiseurakunnan kirkkoherranvirastosta. Sieltä saa myös tarkemmat ohjeet.

 

Juhlan vieraat

Kastejuhlan itseoikeutetut vieraat ovat isovanhemmat ja kummit. Kummiksi voi ryhtyä, vaikka ei pääsisikään kastejuhlaan. Kaksi todistajaa kastetilaisuudessa on kuitenkin tarpeen. Muita vieraita voi kutsua sen mukaan, millaiset juhlat haluaa järjestää.

Kastejuhlan ohjelma

 

 

Kastevirret ↗Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Kaste on pieni jumalanpalvelus. Siksi siihen kuuluu yleensä vähintään kaksi virttä. Jos virret ovat jääneet juhlajoukolle vieraiksi, kannattaa valita takuuvarmoja. Sellaisia ovat Jumalan kämmenellä (virsi 499), Ystävä sä lapsien (virsi 492) ja Mä silmät luon ylös taivaaseen (virsi 490). Jos vierasjoukko on laulavaa väkeä, voi valita myös haastavampia. Sellaisia ovat Tuomme luokse Jeesuksen (virsi 218) tai Täynnä kiitosta ja hämmästystä (virsi 217). Mikään ei estä laulamasta kastejuhlassa mitä tahansa suvun perinteistä tai itselle tärkeäksi tullutta virttä.

Jos kotihyllyssä ei ole virsikirjaa, virsiä voi selailla nettiosoitteessa evl.fi/virsikirja tai kuunnella täältä. Kastejuhlaa varten saa virsikirjoja lainaksi kirkolta.

Virsien rinnalla kastejuhlassa voi olla myös muuta musiikkia. Tilaisuutta ei kannata Pienen ja hänen pienten vieraittensa vuoksi kuitenkaan liikaa pitkittää.

 

Raamatunkohdat

Kastejuhlassa luetaan Lasten evankeliumi, Mark. 10:13–16, ja kastekäsky Matt. 28:18–20. Niiden lisäksi voidaan lukea vaikkapa psalmista 139 jakeet 13–17. Kummit, isovanhemmat tai Pienen sisarukset voivat toimia tekstien lukijoina.

Jotakin ihan omaa

Kastejuhlassa voi olla myös jotakin ihan omaa ohjelmaa. Kummi voi lukea kummilapselleen kirjoittamansa kirjeen, vanhemmat koota Pienen ensimmäisistä päivistä kertovan kuvasarjan tai isovanhemmat kertoa muistojaan omasta tai omien lastensa lapsuudesta. Näistä on hyvä sopia etukäteen.

Kastemekko

Pienen juhlapukuna on kastemekko. Sen voi ostaa, tehdä itse tai lainata kirkolta. Joissakin suvuissa kastemekko kulkee perintönä, ja joskus koko serkusjoukko on kastettu samassa juhlapuvussa.

Kastemekko on oikeastaan pienikokoinen alba. Sen valkoinen väri kertoo pyhyydestä ja puhtaudesta. Valkeaan vaatteeseen pukeudutaan myöhemmin myös konfirmaatiossa.

Kastepöytä

Kastepöytä on pieni alttari. Niinpä sille on tapana levittää valkea liina. Rukouksen merkkinä pöydällä on palava kynttilä, ja uskon perustuksen vertauskuvana Raamattu. Kastemaljaksi valitaan perheen juhlavin kulho. Pienen pään kuivaamista varten varataan pehmeä liina. Kukat eivät ole pelkkä koriste, vaan muistutus elämän hauraudesta ja katoavaisuudesta. Kastekynttilän tuo pappi mukanaan, ellei toisin ole sovittu.

Mikä pienelle nimeksi?

09.08.2019, 11:15

Ennen kastejuhlaa on mietittävä Pienelle nimi. Nimen antaminen on vanhempien vastuullinen tehtävä. Nimeä valittaessa kannattaa muistaa, että lapsi käyttää sitä sekä kasvaessaan että aikuisena, todennäköisesti koko elämänsä ajan. Kannattaa siis miettiä, että Pieni voi kantaa nimeä ylpeänä myös silloin kun on iso.

 

Kasteen yhteydessä pappi piirtää ristinmerkin Pienen kasvojen ja rinnan päälle. Siitä nimi ristiäiset. Kansankielessä myös nimen antamista yleensä on alettu kutsua ristimiseksi. Nimen mainitseminen kasteen yhteydessä on tärkeää, sillä Jumala kutsuu Pientä nimeltä. Pappi ei kuitenkaan anna lapselle nimeä, vaan vanhemmat. Nimi vahvistetaan vasta, kun se merkitään kirkonkirjoihin tai valtion väestörekisteriin.

Etunimiä saa olla jopa neljä

Vaikka vanhemmat päättävät lapsen nimen, sitä määrää myös nimilaki (945/2017). Sen mukaan meillä suomalaisilla saa olla jopa neljä etunimeä. Nimi ei saa olla sopimaton eikä sen käyttö saa aiheuttaa ilmeistä haittaa. Uuden nimilain mukaan lapselle voi antaa nimen jonkun muun valtion nimikäytännön mukaan. Pojalle ei voi antaa naisen eikä tytölle miehen nimeä. Sukunimeä ei myöskään saa antaa etunimeksi eikä sisaruksia tai puolisisaruksia voi kastaa toistensa kaimoiksi. Uusi etu- ja sukunimilaki astui voimaan 1.1.2019. Lue siitä lisää täältä. ↗Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Sukunimi

Jos Pienen vanhemmilla on hänen syntyessään yhteinen sukunimi, Pieni saa sen myös.

Jos sen sijaan naimisissa olevilla vanhemmilla on eri sukunimi, he voivat yhdessä päättää, kumman sukunimen Pieni saa. Näin voidaan tehdä myös avoliitossa, jos isyys on vahvistettu. Uusi sukunimilaki mahdollistaa myös sen, että Pieni voi saada molempien vanhempien sukunimet tai sukunimiyhdistelmän.

Saman perheen lapsilla tulee olla sama sukunimi, mikäli molemmat vanhemmat ovat heidän huoltajiaan. Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus päättää lapsen sukunimestä.

‍

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Lapsikaste on tavallisin tapa liittää kirkon jäseneksi. Luterilaisessa kirkossa kastetaan myös nuoria ja aikuisia – siis kaikenikäisiä.

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä

Kummius on kirkon ja vanhempien antama luottamustehtävä. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. Poikkeustapauksessa riittää myös yksi kummi. Päätöksen tekee oman seurakunnan kirkkoherra.

Kummien valinta ja tehtävät

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku