Seurakuntavaali- banneri, uskottu, toivottu, rakastettu.

Seurakuntavaalit Pihtiputaan seurakunnassa

 

 Vuoden 2022 marraskuussa järjestetään seurakuntavaalit. Vaalipäivä on 20.11.2022. Ennakkoäänestys kestää viisi päivää ja järjestetään tiistaista lauantaihin 8.−12.11.2022.  Seurakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vaaleissa äänestetään kirkon ja sen seurakuntien tulevaisuudesta valitsemalla luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle.

 

 

 

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnalle15 luottamushenkilöä seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Tärkeät päivämäärät 

Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2022

Mikäli et ole kirkon jäsen mutta ehdokkuus seurakuntavaaleissa kiinnostaa, liity kirkkoon ajoissa. Ehdokkaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2022 ja täyttää 18 vuotta viimeistään 20.11.222.

Ennakkoäänestys 

Ennakkoon voi äänestää kaikissa ennakkoäänestyspaikoissa. Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan.

Varsinainen vaalipäivä 20.11.2022

Vaalipäivänä voit äänestää vain oman seurakuntasi äänestyspaikassa. Äänestysaikaa on klo 11.00-20.00

Seurakuntavaalit järjestetään 20.11.2022

 

Ota yhteyttä:

Puheenjohtaja Terttu Paananen
040 063 2563

sihteeri Pirkko Montonen
044 784 4421
 

Kuka voi olla ehdokas seurakuntavaaleissa?

Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka

  • täyttää 18 vuotta viimeistään 20.11.2022
  • on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2022
  • antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta
  • on kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu
  • ei ole vajaavaltainen.

Kristillisestä vakaumuksesta tunnettu -ilmaisu kertoo siitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta. Kristillinen vakaumus ilmenee kullakin ihmisellä omalla tavallaan.

Vajaavaltaisuus tarkoittaa Suomessa oikeudellista asemaa, jossa henkilöllä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta itse hallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia. Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä sekä sellaista täysi-ikäistä henkilöä, joka on julistettu vajaavaltaiseksi.

Ehdokas ei voi olla oman seurakunnan viranhaltija tai työntekijä. Jos seurakuntasi kuuluu seurakuntayhtymään, tämän yhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija tai työntekijä ei myöskään ole vaalikelpoinen.

Mistä seurakuntien luottamushenkilöt päättävät?

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntien luottamushenkilöt suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa. 

Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät monista keskeisistä seurakunnan/seurakuntayhtymän toimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista. Luottamushenkilöt päättävät esimerkiksi

  • seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista ja monista muista talousasioista
  • rakennushankkeista 
  • avustuksista
  • monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista.
  • seurakunnan toiminnan painotuksista
  • seurakunnan tilojen käytöstä

Luottamushenkilöt äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.

Seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksenteko

Organisaatiokaavio seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksenteosta. Vasemmalla Seurakunnat, jonka alla kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto. Oikealla Seurakuntayhtymät, jonka alla seurakuntaneuvostot, yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto.

Kirkkovaltuusto

Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättäjä, joka johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa. Kirkkovaltuusto tekee seurakunnan taloutta ja viranhaltijoita koskevat tärkeimmät päätökset ja valitsee jäsenet kirkkoneuvostoon. Kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat esimerkiksi päätökset seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisvero, rakennushankkeet ja uudet virat. Kirkkovaltuuston erityiseen toimivaltaan kuuluu kappalaisen valinta sekä valtuutettujen äänioikeus hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoitten vaalissa.

Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston, joka vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat kirkkovaltuuston päätettäväksi. Seurakuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla valittava yhteinen kirkkovaltuusto.

Yhteinen kirkkovaltuusto

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken.

Seurakuntayhtymässä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla valittava yhteinen kirkkovaltuusto. Yhteinen kirkkovaltuusto tekee seurakuntayhtymän taloutta ja viranhaltijoita koskevat tärkeimmät päätökset ja valitsee jäsenet yhteiseen kirkkoneuvostoon. Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvat esimerkiksi päätökset seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisvero, rakennushankkeet ja uudet virat. Lisäksi sen erityiseen toimivaltaan kuuluu kappalaisen valinta sekä valtuutettujen äänioikeus hiippakuntavaltuuston, kirkolliskokousedustajien ja piispan vaalin maallikkovalitsijoitten vaalissa.

Yhteinen Kirkkovaltuusto valitsee yhteisen kirkkoneuvoston, joka vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi.

Kirkkoneuvosto

Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa ja toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kirkkoneuvosto vastaa seurakunnan yleisestä hallinnosta ja on seurakunnan taloudenhoitaja. Kirkkoneuvosto edustaa seurakuntaa suhteessa valtioon ja muihin viranomaisiin, solmii seurakunnan sopimukset ja edustaa oikeudellisissa toimissa. Kirkkoneuvosto valitsee suurimman osan seurakunnan viranhaltijoista.

Seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa kirkkoneuvoston sijaan valitaan seurakuntaneuvosto, jonka jäsenet valitaan seurakuntavaaleissa. Myös seurakuntaneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra. Seurakuntaneuvoston tehtävät ovat sekoitus kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston toimivaltaa. Seurakuntayhtymän valmistelu- ja toimeenpanoelimenä toimii yhteinen kirkkoneuvosto, jonka yhteinen kirkkovaltuusto valitsee. Kirkkoneuvosto toimii siis molemmissa tapauksissa.

Seurakuntaneuvosto

Seurakuntaneuvosto johtaa seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimintaa. Seurakuntaneuvoston jäsenet suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa. Kukin seurakuntaneuvosto päättää oman seurakuntansa toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö painotuksineen kuuluvat seurakuntaneuvostojen toimialaan.

Yhteinen kirkkoneuvosto

Yhteinen kirkkoneuvosto johtaa seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se valmistelee yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset.

Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein yhteisen kirkkoneuvoston. Sen puheenjohtajana toimii tuomiokapitulin tehtävään nimittämä seurakuntayhtymän seurakunnan kirkkoherra.

Yhteisellä kirkkoneuvostolla on yhteisen kirkkovaltuuston päättämä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään muun muassa yhteisen kirkkoneuvoston jäsenmäärä, joka on 5–15 henkilöä.

Yhteinen kirkkoneuvosto on seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin. Se edustaa seurakuntayhtymää, sekä valmistelee ja toimeenpanee yhteisen kirkkovaltuuston päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto myös johtaa seurakuntayhtymän tehtäväksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja.

Tule ehdokkaksi ja äänestämään sellaisena kuin olet - olet uskottu, toivottu ja rakastettu

Tavoitteena on saada jokaiseen seurakuntaan kaikenikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia luottamushenkilöitä eri aloilta. Äänestäminen on hyvä tapa vaikuttaa oman seurakuntasi asioihin. Olemme kaikki tervetulleita kirkkoon ja äänestämään. <me kaikki olemme uskottuja, toivottuja sekä rakastettuja.